Kun tuijottaa itseään suihkun jälkeen koon 44 puuterinvärisissä uutukaisissa Slogeissa ei voi olla miettimättä, että miten tähänkin on tultu.

(Edellä mainitut Slogit on muuten pahuksen mukavat päällä epäseksikkyydestä huolimatta ja ovat juuri sopivat työvaatteiden alle; ei loista housujen läpi ja ei taatusti valu epämukavasti
pitkin persiitä. Sen verran isot kuitenki on jo malliltaankin! Nää oli sellainen varovainen kokeiluostos ja nyt luulen että taidan ostaa näitä tusinat... Tietääkö kukaan mistä sais halvemmalla ku 7.50e/kpl? :D)

Oon aika nuoresta iästä lähtien kuvitellu olevani läski. Tähän oikeestaan on vaikuttanu lähinnä ympäristön paineet. Muistan esim. isäni kiusoitelleen mua mun painosta. Samoin kuin toinen mummoistani jaksaa vielä näinäkin päivinä huomautella mun isoista poskista ja miten ne kylällä sanoo, et ollaan niin samaa näköä (tämä ei ole toivottavaa). Viimeksi kun näin mumman
niin se oikeen kävi kuulkaa mun poskiin käsiks ja samalla lässytti et miten on niin pyöreät posket jne jne. Iskä ei oo enää pitkääään aikaan ottanu muuten kantaa mun painoon nyt kun
asiaa oikeen ajattelen. Äiti toisinaan huomauttelee, että hengitän raskaasti ja että olis hyvä pudottaa painoa. Mutta tämä kaikki tapahtuu niin hyvässä hengessä kuin vaan mahdollista kun
on kuitenkin niinkin arasta asiasta kyse kun laihduttaminen.

No mutta näin kun katsoo aikaa taaksepäin niin tajuaa, että enhän mä missään vaiheessa läski oo ollu. En ny varmasti hoikinkaa, mutta ihan sellaanen normaalipainoinen. Voi ku silloon olis
tienny, että miten paino kertyy tulevaisuudessa niin olis ehkä osannu olla tyytyvääsempi. En oikeastaan siltikää oo missää vaiheessa laihduttanu vaikka onki näitä läski-ajatuksia ollu. Joskus teiniangsteissa ajattelin, että hankin anoreksian/bulimian et siitä sitte saavat kaikki poskien taputtelijat. Yleensä tämmöset ajatukset johti siihen, et tuli aika nopsaa nälkä ja tie vei jääkaapille :D Nytkin meinaa käydä aina samalla lailla kun ajattelen, että nyt alan laihduttamaan. Tai sitten mulle tulee flunssa. Tosi juttu! Vaikka vaan ajattelisinki hikilenkkejä ja ruokavalion rukkausta ni yleensä on sit päivän parin päästä tullu flunssa! Joka sit tietenki meinaa sitä, et lenkille ei missää nimes voi mennä ja pitäähä sitä sitte pitkästi olla toipumisaikaaki..

Kaikkea tämmöistä sitä tuli mietittyä kun seisoskelin siinä peilin edessä. Saiko tämä kaikki mut ny sitten keräämään kaiken päättäväisyyteni ja alkamaan laihdutuskuurille? No ei saanut. Vaikka en oo tyytyväinen tilanteeseen niin tiedän realiteettini. Tykkään vaan liikaa kaikesta hyvästä ja paikoillaan olemisesta. Ehkä kuitenkin sellainen vahingontorjunta olis paikallaan eli ettei päästäis itteään tästä ainakaan paljoa pahempaan kuntoon.

Otin muuten aikaisemmin kirjoittamassani postauksessa kantaa uutiseen aiheesta "miksi pullukka tyttöystävä on parempi kuin laiha".
Tähän loppuun vielä pari linkkiä aiheeseen sopiviin biiseihin:

Jukka Poika - Pläski

Mika -Big girl (You are beautiful)